- Metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden maaperä on ojitusten vuoksi merkittävä päästölähde. Vuonna 2024 päästöt olivat 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Metsänhoito- ja hakkuutavoilla voidaan vaikuttaa päästöjen kehitykseen. ⬇️🧵 1/6Sep 25, 2025 07:08
- Etelä-Suomessa 74 prosenttia soista on ojitettu ja niistä valtaosa metsätalouden käyttöön. Ojituksia tehtiin eniten 1960- ja 1970-luvuilla, enimmillään 300 000 hehtaaria vuodessa. 🧵 2/6
- Soiden kuivatusta ylläpidetään kunnostusojituksin, joita on tehty enimmillään 1990-luvulla 80 000 hehtaaria vuodessa. Ojitusten tavoitteena on ollut lisätä puuston kasvua. 🧵 3/6
- Metsänomistaja voi hillitä päästöjä välttämällä avohakkuita kuusivaltaisilla turvemailla, joilla vesistökuormitus ja ilmastopäästöt ovat hakkuiden jälkeen suuret. 🧵 4/6
- Kiertoajan jatkaminen harventamalla ja poimintahakkuin on taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, jos metsä on terve ja siellä on eri kokoisia puita. 🧵 5/6
- Lisää aiheesta Ylen jutuissa, joissa haastateltavana on Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori @raisamakipaa.bsky.social ⬇️ 🧵 6/6
- Lue nettiartikkeli yle.fi/a/74-20183806
- Katso uutistallenne areena.yle.fi/1-72362072
